tiistai 16. maaliskuuta 2010

Hiljaistuminen ja nauru

Hiljaistuminen sisältää hiljaisuuden itsen sisäpuolella ja naurun (onnellisuus) itsen ulkopuolella. Hiljaisuudesta peräisin oleva nauru on jumalallista alkuperää ja on naurua koko olemassaolon kosmiselle vitsille. Vain hiljaisuus voi nauraa aidosti. (Wadud 2002, 238–242.)
Kosminen vitsi: "Ihmisen sisällä on kaikki tarvittava ja silti hän etsii sitä kaikkialta muualta kuin sisältään" (Wadud 2002, 240).
Epäaito hiljaisuus on pakotettua ja pakottaminen estää aidon naurun syntymisen. Hiljaistuminen ei tuo hiljaisuutta, mutta se luo tilaisuuden löytää hiljaisuus. Kun hiljaisuus on aitoa, myös aito onnellisuus tulee mukaan elämääsi. Nauru on kukkivaa hiljaisuutta, osoitus kiitollisuudesta olemassaoloa kohtaan. (Wadud 2002, 241–242.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Wadud, Swami Deva (toim.) 2002. Meditaatio – ainoa tie vapauteen (2. painos) (Meditation – the First and Last Freedom). Suomentanut Jorma Koskinen. Pieksämäki: Unio Mystica.