tiistai 16. maaliskuuta 2010

Taivashiljaistuminen

Taivashiljaistuminen on harjoitusmenetelmä jossa katsotaan kirkasta pilvetöntä kesätaivasta selinmakuulla avoimin silmin 40 minuutin ajan. Harjoituksen tarkoituksena on antaa tuntemus "minä olen taivas" ja se on eräs tapa sisäisen avaruuden löytämiseksi. (Wadud 2002, 198–201.)
"Kun näet kesätaivaan loputtoman seesteisyyden, astu sisään sen kirkkauteen" (Shiva teoksesta Wadud 2002, 199).
Harjoituksen aikana ei saa räpytellä silmiä eikä ajatella taivasta. Taivashiljaistumisen tavoite on saavutettu kun mieli aika ajoin katoaa ja itsessä on hiljaisia ajatustaukoja. (Wadud 2002, 200.)

Taivashiljaistuminen voidaan suorittaa katsomalla sisäistä taivasta kun silmät ovat suljetut. Sisäinen sinitaivas voidaan nähdä silloin kuin huomio kiinnitetään ajatusten sijasta tilaan jossa ne liikkuvat. (Wadud 2002, 201.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Wadud, Swami Deva (toim.) 2002. Meditaatio – ainoa tie vapauteen (2. painos) (Meditation – the First and Last Freedom). Suomentanut Jorma Koskinen. Pieksämäki: Unio Mystica.