Hiljaistuminen: Elämistä oman itsen ajattomassa, loputtomassa ja rajattomassa hiljaisuudessa, johon ei ole pääsyä muilla kuin itselläsi. Itsen hiljaisuus on sinun oma itsesi. (Wadud 2002, 18–19.)Hiljaistuminen lisää ihmisen kykyä tuntea ja rakastaa syvästi. Hiljaistumisesta ja rakkaudesta syntyy myötätunto. "Seksi on eläimellistä (fyysistä), rakkaus on inhimillistä (psykologista), myötätunto on jumalallista (henkistä)". Hiljaistumiseen liittyy ilo, joka syntyy ilman erityistä syytä. (Wadud 2002, 19–21.)
Hiljaistuminen poistaa esteet, jotka muut henkilöt ovat asettaneet ihmisen älykkyyden ja siitä seuraavan vapauden kehittymiselle. Älykäs ihminen toimii tilanteen mukaan luottaen omaan näkemykseensä ja itseensä. Älykkyyden vastakohta on annettujen vastausten mukaan toiminen (ulkoaohjautuvuus eli tyhmyys). (Wadud 2002, 21–22.)
Hiljaistuminen mahdollistaa ihmisen tulemisen tietoiseksi itsestään, joka on ollut aina olemassa. Löytöretki itseen on matka, jolla ihminen kulkee hiljaisuuteensa. Hiljaistunut ihminen ei ole ohjailtavissa tai manipuloitavissa ja hänen elämässään vallitsee suuri eheys ja kauneus. Hiljaistunut ihminen on vapaa yksilö, ei persoona, joka näyttelee yhteisön vaatiman roolin mukaan erilaisten naamioiden suojassa. (Wadud 2002, 23–24.)
"Jokainen meistä on ainutkertainen. Ja löytöretki itseen on suurista löytöretkistä suurin." (mukaillen Wadud 2002, 24.)Hiljaistuminen on onnen kokemista oman itsesä seurassa ilman riippuvuutta toisesta henkilöstä, mistään tilanteesta tai ehdoista. Ihminen on sisimmässään yksin, sinne ei ole pääsyä kenelläkään tai millään. Hiljaistunut itse iloitsee aidosta ja kestävästä vapaudestaan. (Wadud 2002, 22–23.)
KIRJALLISET LÄHTEET:
Wadud, Swami Deva (toim.) 2002. Meditaatio – ainoa tie vapauteen (2. painos) (Meditation – the First and Last Freedom). Suomentanut Jorma Koskinen. Pieksämäki: Unio Mystica.