Csikszentmihalyi: Flow-kokemus

Flow-kokemus (myös autoteelinen kokemus, optimaalinen kokemus) on termi joka kuvaa kokonaisvaltaista elämässä mukanaoloa ja johon kuuluvat ilo, luovuus ja onni. Flow-kokemuksen saavuttamiseksi ei ole yleisohjeita, koska ilontäyteinen elämä on yksilöllinen kokemus. Csikszentmihalyin Flow-teos ei ole käsikirja onnellisen elämän ohjeista ja sen tarkoituksena on avata lukija havaitsemaan omat mahdollisuutensa. (Csikszentmihalyi 2005, 11–13, 21 ja 107–109.)

”Kysy itseltäsi, oletko onnellinen, ja lakkaa vaatimasta sitä” (onnellisuutta ei voi saavuttaa pyrkimällä sitä kohti) (J. S. Mill teoksesta Csikszentmihalyi 2005, 16).

”Onnellisuus on tunne siitä, että on hyvä elää. Elämän osaratkaisut – painonhallinta, rakkaus, varallisuus – eivät tuo onnea. Elämän Flow on seikkailu, eivätkä seikkailut ole koskaan vaivattomia.” (mukaillen Csikszentmihalyi 2005, 21.)

Onnellisuus on tila, jossa ihminen tuntee elämällään olevan tarkoituksen. Onni syntyy omien sisäisten kokemusten hallintataidon kautta sekä elämällä täyttä elämää. Onnellisuus on tila, johon täytyy valmistautua ja jota on puolustettava ja ylläpidettävä. Flow-kokemus voi aiheuttaa pakonomaisen tarpeen tavoitella sitä (Flow-riippuvuus, jolloin menetetään vapaus valita tietoisuuden sisältö). (Csikszentmihalyi 2005, 15–20, 100 ja 109.)

(Katso myös: Flow-tila: sisällysluettelo)

Flow’n käyttö voi olla sekä rakentavaa että tuhoavaa. Ihmisen tulisi oppia käyttämään Flow’ta suurimman henkilökohtaisen onnellisuuden saavuttamiseksi siten, että samalla ei vähennetä muiden ihmisten mahdollisuutta iloita omasta elämästään. Eri henkilöiden Flow-kokemusten vertaileminen ei ole tarkoituksenmukaista. (Csikszentmihalyi 2005, 109–112 ja 160.)

Perusteeton turvallisuudentunne

Elämän ulkoiset olosuhteet ovat jatkuvasti alttiita suurille muutoksille ja elämä, riippuvuudet, yhteiskunta, yhteisö, uskonto jne. ei yleensä täytä nuoruuden toiveita automaattisesti. Kun ihminen havahtuu toteutumattoman onnen odotuksen unesta (”tässäkö kaikki?”), hän tuntee itsensä harhaanjohdetuksi. Ulkoiset olosuhteet eivät tuo ihmiselle onnellisuutta. (Csikszentmihalyi 2005, 25–32.)

Yhteiskunnan sosiaalinen kontrolli perustuu lykättyyn tarpeentyydytykseen ja ihmisestä on helppo manipuloida kun sosiaaliset palkinnot vastaavat vaistomaiseen viettitoimintaan liittyviä palkintoja. Tehokas sosiaalinen kontrolli (ihmisen käyttö järjestelmän tarpeisiin) perustuu palkkioihin joita ihminen ei voi koskaan saavuttaa. Ihmisen tulisi ohjautua pääasiassa sisäisten lähtökohtien (Flow-kokemus) mukaan. (Csikszentmihalyi 2005, 36–41.)

Vapaus

Vapaus on taito toimia ilman ulkopuolisista (valtarakenteet) ohjailua ja manipulaatiota. Kun mieli on järjestyksessä ja elämä ei ohjaudu biologisten tarpeiden (mm. kipu, nälkä, seksi) mukaan, ihminen on vapaa sosiaalisesta ohjailusta. Kyetäkseen elämään vapaana ihmisen on harjoiteltava vapautta (se ei ole koskaan helppoa eikä nopeasti opittavissa). (Csikszentmihalyi 2005, 42–43.)

Vapauden taidon harjoittamisen tapa riippuu olemassa olevasta aikakaudesta. Vapaudessa on tärkein sisältö, ei sen ulkoinen muoto. Vapaus menetetään, kun siitä tehdään instituutio. (Csikszentmihalyi 2005, 43–45.)

Fundamentalistiset joukkoliikkeet, poliittiset puolueet ja uskontojärjestelmät perustuvat henkilön psyykkisen eheyden luomiseen ulkoapäin ja ne vaativat kannattajiltaan vain kuuliaisuutta ja (sokeaa) uskoa. Tosiuskovainen luovuttaa tietoisuutensa ulkopuolisen käsitejärjestelmän valtaa ja hänen itsensä voi olla eheä, mutta itsen monimuotoisuus ja kehittyminen ovat erittäin vaatimattomalla tasolla. (Csikszentmihalyi 2005, 104–105.)

Tietoisuus

Tietoisuus on elimistön ohjausjärjestelmä joka säätelee kehon toimintaa keräämiensä tietojen perusteella. Tietoisuuteen kuuluu kyky tehdä päätöksiä. Flow-kokemus perustuu taitoon hallita tietoisuutta. (Csikszentmihalyi 2005, 46–47.)

Tietoisuus tarkoittaa kykyä olla tietoinen tapahtumista (mm. aikomukset, ajatukset, tunteet, tuntemukset) ja taitoa ohjata niiden suuntaa. Tietoisuus on informaation tietoista säätelyä ja aikomukset määräävät ihmisen toiminnan suunnan. (Csikszentmihalyi 2005, 49–52.)

Ihmisen tietoisuuden kapasiteetti on rajallinen ja se sisältö, millä ihminen täyttää tietoisuutensa, määrää elämän onnellisuuden. Tietoisuus ei kykene käsittelemään useita mutkikkaita tapahtumaketjuja samanaikaisesti. (Csikszentmihalyi 2005, 53–55.)

Tarkkaavaisuus

Tarkkaavaisuus on havaintoprosessi joka valitsee merkityksellisen informaation. Tarkkaavaisuus voi olla biologisiin tai sosiaalisiin ohjeisiin perustuvaa tai tahdonalaista. Tarkkaavaisuus toimii tietoisuuden asettaman prosessointikyvyn rajoissa. (Csikszentmihalyi 2005, 56–57.)

Flow-kokemus perustuu tarkkaavaisuuden hallintaan (keskittyneeseen käyttöön) ja taitoon keskittyä juuri se aika, joka tarvitaan tavoitteen saavuttamiseen. Tarkkaavaisuus voi olla todellisuuden havainnointia, pyrkimystä ymmärtää sitä ja sitten mahdollisesti ymmärtämisen ilmaisemista. (Csikszentmihalyi 2005, 57–59.)

Tarkkaavaisuus voidaan suunnata hyvin usealla eri tavalla ja se kehittyy asioihin erikoistumisen myötä. Asiantuntijan tarkkaavaisuus kykenee erottamaan kerätystä tiedosta ns. heikot signaalit jolloin päätöksenteko on tehokasta. (Csikszentmihalyi 2005, 59–60.)

Tarkoitus

Tarkoitus-sanan kolme osamerkitystä ovat päämäärä, päättäväiset toimenpiteet tämän päämäärän toteuttamiseksi sekä kahdesta edellä mainitusta seuraava itse eheys (tietoisuuden dynaaminen harmonia). Elämän tarkoitus on näiden osatarkoitusten yhdessä muodostama kokonaisuus eli elämän muuttuminen jatkuvaksi Flow-kokemukseksi. (Csikszentmihalyi 2005, 307–312.)

Päämäärä on yhdistävä tekijä joka antaa oikeutuksen päivästä päivään suoritettaville teoille. Päämäärä antaa itselle merkityksen ja määrittelee ne haasteet joita ihmisen täytyy kohdata muuttaakseen elämänsä Flow-toiminnaksi. Ihmisen merkitysjärjestelmän monimuotoistumisessa vuorottelevat tarkkaavaisuuden keskittäminen itseen ja vuoroin Toiseen (itsen ulkopuolinen maailma). (Csikszentmihalyi 2005, 312–319.)

Kulttuureiden merkitysjärjestelmät voidaan jakaa mm. (Pitrim Sorokin 1950) aisti-, aate- tai idealistisiin kulttuureihin ja niistä kukin tulkitsee elämän päämäärän omista lähtökohdistaan. Luultavasti ihminen kokee Flow’n eläessään idealistisen kulttuurin mallia noudattaen. (Csikszentmihalyi 2005, 312–319.) (Vertaa: ”Terve sielu terveessä ruumiissa.”)

Päättäväiset toimenpiteet eli sitoutuminen muuttaa päämäärän arvokkaaksi. Aloitettaessa Flow-toimintoa toiminta on päämäärälähtöistä ja Flow-toiminnon automatisoituessa toimintalähtöistä. Ilman päättäväisyyttä päämäärästä luovutaan vaikeuksien tullessa ja silloin menetetään elämän tarkoitus (valinta voidaan suorittaa täysin vapaasti).(Csikszentmihalyi 2005, 319–325.)

Itsen eheys (tietoisuuden dynaaminen harmonia) on tila jossa itsessä ei ole haittatavoitteita koska päämäärä ja päättäväisyys poissulkevat tietoisuuden pimeän osan (psyykkinen entropia). Eheä itse keskittyy kunakin hetkenä vain siihen tehtävään joka on ajankohtainen. Eheä itse on (Tolstoin Ivan Iljitsh): ”lapsuuden kokosydäminen rauha, läsnäolo tässä ja nyt”, mutta viattomuuteen perustuva itsen järjestys ei ole enää ulottuvillamme. (Csikszentmihalyi 2005, 325–329.)

Mikä tahansa tavoite voi antaa tarkoituksen ihmisen elämään jos se antaa päämäärän, toimintasäännöt ja mahdollisuuden keskittyä ja paneutua toimintaan. Ihmisen valitsema tarkoitus on riittävä silloin kun se on riittävän vahva ylläpitämään psyykkistä energiaa koko eliniän ajan. Nöyryys oman olemassaolon pienuudesta auttaa elämän teeman löytämisessä. (Csikszentmihalyi 2005, 308 ja 344.)

Elämän teemat

Elämän teemat (myös projektit, oikeat pyrkimykset) ovat elämän päätavoitteeseen sisältyviä osatavoitteita jotka antavat ihmisen tavoitteleman psyykkisen lisäarvon kaikille ihmisen toimille. Elämän teemat antavat kaikille tapahtumille tarkoituksen (eheä päätavoite lähenee tai loittonee) ja vahvistavat itsen eheyttä.. (Csikszentmihalyi 2005, 329–330.)

Elämän teema voi olla sisäisesti motivoitu (autenttinen eli löydetty) tai ulkoisesti motivoitu (epäautenttinen eli vastaanotettu). Sisäisesti motivoitu elämän teema valitaan oman vapaan valinnan oivalluksen jälkeen henkilökohtaisten kokemusten perusteella aitojen tunteiden ja uskomusten perusteella (valinnan tulos ei ole tärkeä, vaan se, että valinta on vapaaehtoinen). (Csikszentmihalyi 2005, 330–331.)

Käytännöllisin menetelmä löytää elämän teemat on käyttää hyväksi menneiden sukupolvien malleja (mm. arkkitehtuuri, draama, filosofia, musiikki, taide, tanssi, runous, uskonto¸ lapset: (lapsen luotettavana pitämä rakastava aikuinen):mm. historialliset sankaritarut, raamatunkertomukset, sadut) järjestyksen ja eheyden luomiseen itseen. Ihminen voi oppia mielekkään järjestyksen mallin menneisyyden kokemuksista tai myös roolimallin kautta. Television lastenohjelmat eivät auta lapsen itsen eheyden kehitystä. (Csikszentmihalyi 2005, 337–341.)

Löydetty usko rakennetaan eri uskomusjärjestelmien sisällöistä vertaamalla niitä omaan konkreettiseen kokemukseen ja valitsemalla uskon sisällöksi mielekkäimmät sisällöt itsen järjestyksen ja eheyden perustaksi. Institutionaaliset uskonnolliset järjestelmät (otettu uskonnollisuus) eivät ole milloinkaan eheitä vaan ne sisältävät haittamotiiveja. (Csikszentmihalyi 2005, 341.)

Itsen eheys

Flow-kokemus on mahdollinen eheällä itsellä useissa raskaista olosuhteista huolimatta, vaikkakin Flow’ta ei voida enää saavuttaa kaikkein vaikeimpien koettelemusten kohdatessa. Itsen eheys on ihmisen mielekästä ja iloa tuottavaa olemassaoloa. (Csikszentmihalyi 2005, 276–284.)

Ihmisen elämän suuri järkkyminen (muutos) voi synnyttää tavoitteen voittaa tappion synnyttämät haasteet tai pyrkimyksen suojata jäljellä olevat itsen osa-alueet. Haasteeseen vastaaminen johtaa sisäisen järjestyksen lisääntymiseen ja suojautumisyritykset itsen tuhoutumiseen. Itsen selviytyminen riippuu sen selviytymisstrategioiden tehokkuudesta sekä ulkoisesta tuesta ja henkilön psyykkisistä voimavaroista. (Csikszentmihalyi 2005, 284–285.)

Muutosselviytyminen perustuu taitoon muuttaa haasteellinen tilanne uudeksi hallittavissa olevaksi Flow-toiminnoksi. Tämä strategia sisältää tarkkaavaisuuden kohdistamisen ulkoisiin tekijöihin sisäisten sijasta, uusien mahdollisuuksien löytämisen ja tiedostamaton itsevarmuus. Tiedostamaton itsevarmuus on ihmisen tunne siitä, että hänen kohtalonsa on hänen omien ratkaisujensa varassa vaikkakin ympäristö voi estää niitä toteutumasta (asiantuntijuus ja nöyryys). (Csikszentmihalyi 2005, 291–299.)

Itsen monimuotoisuus

Flow tuottaa aikaisempaa monimuotoisemman itsen eheyden (sisäisen rakenteen). Itse kehittyy muokkautumalla flow’n kautta jatkuvasti aikaisempaa monimuotoisemmaksi ja siinä vuorottelevat eriytymisen ja yhteenliittymisen pyrkimykset. (Csikszentmihalyi 2005, 71.)

Flow’hon liittyvä onnistumisen tunne lisää ihmisen ainutlaatuisuuden tunnetta (eriytyminen). Flow’ssa itsen osat (aikomukset, aistit, ajatukset ja tunteet) yhteen liittyvät suuntautuen yhteen päämäärään. Monimuotoinen itse käyttää yhtä paljon energiaa eriytymiseen että yhteenliittymiseen. (Csikszentmihalyi 2005, 71–72.)

Itsen ilo

Itsen ilo on elämään liittyvään tapahtumaan liittyvä tunne, jossa ihmisen itsessä on tapahtunut kehitystä ja itsestä on tullut monimuotoisempi. Itsen iloon kuuluvat saavuttamisen ja uutuuden tunne. Itsen iloon voi liittyä mielihyvän tunne, mutta mielihyvä ei yksinään kehitä itseä. (Csikszentmihalyi 2005, 77–78.)

Ihmisen elämän laadun paraneminen perustuu itsen ilon kokemiseen jokapäiväisten kokemusten ja tapahtumien yhteydessä. Elämä voi tosin siedettävää ja miellyttävääkin ilman iloa. (Csikszentmihalyi 2005, 80.)

Itsestä ohjautuva toiminta

Flow’n aikana toimiminen on itsestä ohjautuvaa toimintaa (autoteelista) ja siihen liittyy voimakas motivoituneisuus. Autoteelisessa toiminnassa sisäinen palkkio on tärkeämpi kuin ulkoinen palkkio ja tehtävä on toimintasuuntautunutta (toiminta- tai tehtäväorientaatio) tavoitesuuntautuneisuuden (tavoiteorientaatio) sijaan. (Csikszentmihalyi 2005, 107.)

Toiminnan motiivit voivat olla toiminta- ja tavoitesuuntautuneisuuden yhdistelmiä. Asiantuntemusta edellyttävien toimintojen taidon hankkiminen (mm. juoksija, kirurgi, muusikko* (mm. Eric Clapton, Carlos Santana, *nämä esimerkit paidaton juoksija oulu) voi olla aluksi iloa tuottamatonta tavoitesuuntautunutta toimintaa ja taidon oppiminen muuttaa motivaatiota Flow’ta antavaksi toimintasuuntautuneisuudeksi. Taidon oppimisen alkuvaiheessa yleensä tarvitaan ulkopuolinen pakote siihen, koska alussa toiminta ei tuota Flow-ta. (Csikszentmihalyi 2005, 107–109.)

itsestä ohjautuvan toiminnan Flow antaa elämälle sen nykyhetkeen perustuvan tarkoituksentunteen jolloin ihminen ei koe vieraantumista omasta elämästään. Itsestä ohjautuvan toiminnan motiivina voi olla myös mm. rikollinen toiminta tai väkivaltaisuus (mm. tiede, uskonto, politiikka, sota, nyrkkeily ja jääkiekko*, *tämä liesimerkki paidaton juoksija oulu). Jeffersonia lainaten: ”Vapauden hintana on jatkuva varuillaan olo”. (Csikszentmihalyi 2005, 107–111.)

Itsestä ohjautuva itse

Itsestä ohjautuva itse (autoteelinen itse) sisältää omat tavoitteensa. Se kykenee muuttamaan potentiaaliset uhkat iloa tuottaviksi haasteiksi ja säilyttää näin oman eheytensä joutumatta haittatavoitteiden valtaan. Itsestä ohjautuvan itsen tavoitteet muodostuvat tietoisuuden arvioimasta kokemuksesta eli itsestä itsestään. (Csikszentmihalyi 2005, 299–300.)

Itsestä ohjautuvan itsen toteutuminen edellyttää päättäväistä itsekuria. Itsen hallinta sisältää seuraavia asioita (aakkosjärjestyksessä):

1. omien tavoitteiden asettaminen ja päätöksenteko niiden pohjalta
2. tarkkaavaisuuden kohdistaminen tavoitteen kannalta olennaisiin asioihin
3. tulokselliseen toimintaan paneutuminen
4. välittömästä kokemuksesta nauttiminen. (Csikszentmihalyi 2005, 299–305.)

Itsestä ohjautuva itse vaatii toimiakseen elämän tarkoituksen. Elämän tarkoitus on tavoitekehys, joka muuttaa elämän kokonaisuuden toisiaan seuraavat Flow-kokemukset yhdeksi jatkuvaksi Flow-kokemukseksi. (Csikszentmihalyi 2005, 306.)

Itsestä ohjautuva perheyhteisö

Lapsen perheyhteisössä itsestä ohjautuvaa persoonallisuutta kehittäviä ominaisuuksia ovat kasvattajien läsnäolo lapsen kanssa kommunikoitaessa ja heidän luomansa haasteet. tavoitteiden ja tehtävien selkeys, turvallisuuden tunne ja luottamus sosiaalisessa ympäristössä ja valintamahdollisuuksien olemassaolo. Nämä lapsen kehitysympäristön tekijät muodostavat yhdessä autoteelisen perhekontekstin, joka mahdollistaa Flow’n kokemisen. (Csikszentmihalyi 2005, 136–130.)

Autoteelinen perhekonteksti antaa lapselle säännöt joiden rajoissa hän voi kokea iloa ja toimia Flow-toiminnoissa itseä kehittäen. On todennäköistä, että lapsen kokema itsen eheyden puute aiheuttaa hänelle vaikeuksia kokea Flow’ta myöhemmin (asia edellyttää lisätutkimuksia). (Csikszentmihalyi 2005, 138–139.)

Itsestä ohjautuva työ

Itsestä ohjautuva työ (autoteelinen työ) on itsestä ohjautuvan persoonallisuuden omaavan ihmisen (Flow-ihminen) tekemää työtä tai työtä, jonka tavanomainen työntekijä on muuttanut Flow-kokemuksen synnyttäväksi (peli). Suotuisimmatkaan työolosuhteet eivät kuitenkaan takaa sitä, että kaikki kokevat työn Flow’n. (Csikszentmihalyi 2005, 220–220 ja 244.)

Työskentelyolosuhteilla voidaan huomattavasi vaikuttaa työn kokemisen laatuun. Työn Flow on yleensä vain järjestelykysymys. Tehokkainta on kehittää työntekijän itseohjautuvuutta sekä työn ominaisuuksia samanaikaisesti. (Csikszentmihalyi 2005, 220–228.)

Ilon osatekijät

Flow’n liittyvät tuntemukset ja Flow’ta kuvaavat tuntemukset ovat yleismaailmallisia ja riippumattomia toiminnan laadusta tai ihmisen kulttuurista, kulttuurin teknisestä kehitysasteesta tai muista taustatekijöistä. Flow’n optimaalinen kokemus ja siihen liittyvät psykologiset olosuhteet näyttävät olevan yhtenevät kaikkialla maailmassa. (Csikszentmihalyi 2005, 81–82.)

Ilon osatekijät tuottavat yhdessä Flow’n (Flow-tila), joka on niin palkitseva, että sen kokemiseen sijoitetaan suuri määrä energiaa. Ilon osatekijät ovat (aakkosjärjestyksessä):

1. ajantaju ei ole kelloon sidottu (pl. tehtävät, joissa ajantaju kuuluu toiminnan onnistumiseen, mm. juoksijat)
2. keskittyminen on kurinalaista ja pakotonta
3. tehtävän lopputulos voidaan toteuttaa toiminnan aikana
4. toiminnalla on itsestä ohjautuva haasteellinen tavoite
5. toiminnan aikana ei tunneta pelkoa omasta suoriutumisesta
6. toiminnan aikana toiminta hallitsee tietoisuutta ja itsen toimintaa (ei ole itseen tai leikin ulkopuolisiin asioihin liittyviä ajatuksia, ei-hälinämieli)
7. toiminnan vaatimukset ovat samalla tasolla toimijan kykyjen kanssa (leikki on iloisinta tasaväkisten osapuolten kesken)
8. toiminta antaa mahdollisuuden kehittää itsen eheyttä
9. toiminta antaa selvää ja reaaliaikaista palautetta. (Csikszentmihalyi 2005, 82–106.)

Flow’n (Flow-tilan) aikana, vaikka tietoisuus itsestä katoaa, itse säilyy, ja juoksija on yleensä tietoinen kehonsa kaikista juoksusuoritukseen liittyvistä lihaksista, hengityksensä rytmistä ja kilpakumppaneidensa suorituksesta kilpailutilanteessa. Flow-toimintoihin liittyy tavanomaisesti kokonaisvaltainen kehon ja mielen hallinta. (Csikszentmihalyi 2005, 102–103.)

Flow’n (Flow-tilassa) maailmassa täydellisyys on psyykkisenä kokemuksena mahdollinen, vaikka reaalimaailmassa Flow-toiminta voi johtaa epäonnistumiseen. Tilanteenhallinnan tunne olosuhteiden potentiaalisesta vaarallisuudesta huolimatta (erityisesti toimintaan harjaantumattoman henkilön kannalta) on voimakas osa Flow-kokemusta. Vaarallisiksi koettuja toimintoja suorittavien henkilöiden Flow-kokemus perustuu heidän terveestä tunteestaan siitä, että he voivat hallita mahdollisia tilanteiden vaaroja. (Csikszentmihalyi 2005, 96–100.)

Tietoisuuden haittatavoitteellisuus

Tietoisuuden haittatavoitteellisuus (mielen entropia) on tila jossa tarkkaavaisuus suuntautuu tärkeiden tavoitteiden kannalta epätarkoituksenmukaisesti (kilpaileva tavoite uhkaa tärkeää tavoitetta). Haittatavoite sitoo ja hukkaa psyykkistä energiaa ja heikentää pitkittyessään itseä. (Csikszentmihalyi 2005, 64–68.)

Haittatavoitteellisuus syntyy kielteiseksi tulkitun informaation perusteella. Haittatavoitteen syntyminen voidaan estää mm. neutraalilla asenteella ulkoiseen informaatioon. Mielen etropiaa kuvaavia tunnetiloja ovat mm. levottomuus, mustasukkaisuus, pelko, raivo ja tuska. (Csikszentmihalyi 2005, 64 ja 67–68.)

Psyykkinen entropia

Psyykkinen entropia on ihmismielen ominaisuus joka tarkoittaa sisäisten olosuhteiden aiheuttamaa häiriötä itsen eheydessä ja edelleen Flow-kokemuksessa. Psyykkistä entropiaa aiheuttaa joko se, että haasteita (keskenään ristiriitaisia vaatimuksia) on enemmän kuin voimavaroja (ahdistus) tai se, että haasteita on vähemmän kuin voimavaroja (ikävystyminen). (Csikszentmihalyi 2005, 326–327.)

Tietoisuuden monimuotoisuuden lisääntyminen lisää psyykkisen entropian määrää. Keskenään ristiriitaiset arvot, käyttäytymistavat, uskomukset ja vaihtoehdot tekevät spontaanin Flow’n mahdottomaksi. Flow voidaan saavuttaa järkeen ja valintaan perustuvalla itsen harmonialla. (Csikszentmihalyi 2005, 329.)

Löytöretki itseen

Itse on tietoisuuden tarkkaavaisuutta lähellä oleva osa ja sen kokemuksellinen laatu on henkilökohtainen. Itse sisältää kaiken sen sisällön (ja niiden väliset suhteet) jonka ihminen on kokenut tietoisuutensa kautta. Itse sisältää lisäksi kaikki ihmisen aikomukset. (Csikszentmihalyi 2005, 61.)

Tarkkaavaisuus ja itse ovat keskenään toisiaan muokkaavassa vuorovaikutuksessa. Löytöretki itseen on mahdollinen kun psyykken staattiset rakenteet eli tietoisuus, tarkkaavaisuus ja itse toimivat hallitusti yhteistyössä. (Csikszentmihalyi 2005, 62–64.)

Flow

Flow on vastakohta tietoisuuden haittatavoitteellisuudelle ja sen synonyymi on optimaalinen kokemus (ihmisen suurin mahdollinen onnen määrä). Flow’ssa tietoisuudessa käsiteltävä informaatio on itsen tavoitteiden mukaista eli tarkkaavaisuus ei käsittele haittatavoitteiden mukaista informaatiota ja tarkkaavaisuus pysyy yllä ilman ponnistelua. (Csikszentmihalyi 2005, 18–19 ja 68.)

Flow’ssa ihminen hallitsee itse psyykkistä energiaa ja kaikki toiminta lisää psyyken eheyttä. Flow syntyy kurinalaisesta ja keskittyneestä ponnistelusta itsen eheyden säilyttämisen puolesta. (Csikszentmihalyi 2005, 70–71.)

Flow’ta estävät tekijät ovat tarkkaavaisuuden liiallinen jakautuminen tai tarkkaavaisuuden liiallinen kaventuminen (tarkkaavaisuus suuntautuu haittatavoitteisiin). Flow’ta estävät tekijät voivat liittyä henkilön omiin ominaisuuksiin (mm. skitsofrenia, tarkkaavaisuushäiriö, itseluottamuksen puute, itsekeskeisyys) tai hänen yhteisönsä ominaisuuksiin (yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus, sosiaalisen rakenteen puuttuminen, vieraantuminen) . (Csikszentmihalyi 2005, 130–134.)

Flow-toiminnot

Flow-toimintojen keskeisin tarkoitus on synnyttää kokemuksellista iloa. Flow-toiminnot kuuluvat laajemmassa merkityksessä mielihyvää tuottavien pelien luokkaan. Mielihyvää tuottavia pelejä ovat Roger Cailloisin mukaan (aakkosjärjestyksessä):

1. agon (kilpailua sisältävät pelit)
2. alea (satunnaisuuteen perustuvat pelit)
3. ilien eli vertigo (tietoisuuden hämmentäminen, mm. huumeet (vahingoittaa Flow’ta), karuselli, purjelento)
4. mimiikka (erilaisen todellisuuden luominen, mm. mielikuvitusleikit, taiteet, tanssi, teatteri sekä uskonto). (Csikszentmihalyi 2005, 113–116 ja 120.)

Flow-toiminto antaa ihmiselle löytämisen elämyksen ja oivalluksen uudesta näkökulmasta todellisuuteen. Flow-toiminto lisää ihmisen itsen hallittua monimuotoisuutta ja sen valinta perustuu vapaaehtoisuuteen. (Csikszentmihalyi 2005, 116 ja 121.)

Flow-putki

Flow-putki on itsestä ohjautuvasta toiminnasta (Flow’n motivoiva vaikutus) seuraava sisäinen tarve kehittää taitoja vaativampien haasteiden kohtaamiseksi jotta edelleen voidaan kohdata vaativampia haasteita. Tietoisuus haasteista synnyttää tarpeen kohdata ne. (Csikszentmihalyi 2005, 116–118.)

Flow-putken poikkeuksia ovat suoritukset, jossa haasteet ovat suurempia kuin taidot (turhautuminen) ja suoritukset, joissa haasteet ovat pienempiä kuin taidot (pitkästyminen). Flow-putki ja toiminasta koettu ilo perustuu taitojen kasvattamiseen ja taitojen uusien käyttökohteiden etsimiseen. Flow-putken edellyttämä Flow-kokemus on luonteeltaan subjektiivinen (omaan arvioon, ei todellisiin taitoihin perustuva) (Csikszentmihalyi 2005, 118–119.)

Kehon Flow

Kehon Flow on elimistön tuottama onnellisuus kun sitä käytetään Flow-toiminnossa. Kehon Flow-toimintoja ovat mm. fyysinen harjoittelu (mm. paidaton juoksu* *lisäys paidaton juoksija oulu), tanssi, Flow-seksuaalisuus ja aistien kautta koettavat Flow-kokemukset (mm. taide, musiikki, maistaminen). Kehon Flow (itsen eheyden hallinta) on suurimmillaan hathajoogassa (ulkoiset olosuhteet kielletään kokonaan) ja itämaisissa taistelutaidoissa. (Csikszentmihalyi 2005, 144–174.)

Itämaisten taistelutaidoissa oppilas pyrkii saavuttamaan taidon, jossa hän pystyy taisteluun ilman ajatuksia tai järkeilyä. Taistelutaidon mestari taistelee itse eheänä siten että mieli ja keho ovat yksi asia. (Csikszentmihalyi 2005, 160–161.)

Kehon Flow’n tuottaminen on helpoin tapa Flow-kokemukseen. Kehon Flow’ssa kehittyminen mestariksi vie ihmisiän, mutta pienetkin Flow-kokemukset parantavat elämän onnellisuutta ja laatua. Kehon Flow ja Mielen Flow ovat läheisessä yhteistyössä keskenään. (Csikszentmihalyi 2005, 173–174 ja 176.)

Mielen Flow

Mielen Flow on ilon kokemista käsitejärjestelmien ihmettelyn ja oivaltamisen mielen Flow-toimintojen kautta (symbolinen peli). Mielen Flow’n yleisin Flow-toiminto on lukeminen ja muita ovat mm. arvoitusten ratkaiseminen, nuottikirjoituksen lukeminen, ajatuksellisten rakenteiden ja yhteyksien (metatieto) tunnistaminen, keskustelu, sanaristikoiden laatiminen, sanaleikit, runous joka soi ja kirjoittaminen (suuri proosa on vaikea taito) . Kehon Flow ja Mielen Flow ovat läheisessä yhteistyössä keskenään. (Csikszentmihalyi 2005, 175–176 ja 190–195.)

Mielen Flow syntyy toiminnasta joka lisää itsen monimuotoista eheyttä. Mielen Flow’ta kehittäviä käsitejärjestelmiä (tieteet) ovat mm. filosofia, historia ja luonnontieteet. Kaikki mielen Flow’n muodot perustuvat tehokkaaseen muistiin sekä mm. erikoistietoon, ongelmanratkaisutaitoon ja mielikuvitukseen. (Csikszentmihalyi 2005, 179–180 ja 182–184.)

”Ihminen, joka kykenee muistamaan ulkoa sisältöjä, voi päästä mielen Flow’hon ulkoisesta ympäristöstä huolimatta. Opetelkaa asioita ulkoa ja älkää katsoko televisiota. Ajatteleminen on miellyttävää ja ajatuksilla leikkiminen äärettömän hauskaa.” (mukaillen Csikszentmihalyi 2005, 183–184, 186 ja 188.)

Asiat opitaan tehokkaimmin opettelemalla ne ulkoa. Television katseleminen on eräs tapa peittää mielen eheyden puuttuminen jatkuvaan ärsykevirtaan. Televisio antaa ihmiselle mahdollisuuden olla kohtaamatta omaa sisäisen eheyden puutettaan eli onnellisuuden estäviä ongelmiaan. Television katsominen on suosittu tapa estää itsen kehittyminen ja hukata elämän tarkoitus ja itse elämä. Muita ovat huumeet, kaupallisuus, media, politiikka ja uskonto. Elinikäinen oppiminen perustuu Mielen Flow’sta iloitsemiseen. (Csikszentmihalyi 2005, 178, 182–184, 190 ja 208.)

Tieteen Flow ja viisauden Flow

Tieteen Flow perustuu luovien ajatusten syntymiseen ja se ei edellytä suuria taloudellisia panostuksia. Tieteen Flow’ssa tieteen tekijä käyttää Mielen Flow’ta yleisten Flow-toimintojen sääntöjen ja periaatteiden mukaan ja ajatuksilla leikkimiseen odottamatta tiettyjä tuloksia. Tieteen läpimurrot ovat seurausta yksilön mielen voimavaroista, eivät työryhmistä. (Csikszentmihalyi 2005, 197–200.)

Useat tieteen Flow’n saavutukset ovat syntyneet niiden ei-tiedemiesten keskuudessa jotka ovat tehneet sitä mistä pitivät. Tieteen Flow edellyttää nöyryyttä, skeptisyyttä ja kykyä erottaa tosiasiat uskomuksista sekä uteliaisuutta, havainnointia ja muistiinpanojen tekemistä sekä välineitä löytää säännönmukaisuuksia. Flow parantaa ihmisen elämänlaatua siitä riippumatta toimiiko hän institutionaalisessa tiedeyhteisössä tai ei. (Csikszentmihalyi 2005, 197–203.)

Viisauden Flow on ihmisyyteen liittyvien peruskysymysten ratkaisemista tieteellisen ajattelun menetelmillä. Viisauden Flow’n tärkeä työtapa on erikoistuminen siihen aiheeseen, joka tuottaa henkilökohtaista iloa. Filosofisen ajattelun tärkein viisaus on se, että menestystä ei voida pakottaa syntymään, se voi olla mahdollinen, mutta ei todennäköinen. (Csikszentmihalyi 2005, 203–205.)

Merkittävin tapa alentaa ei-tutkijan tieteen Flow’n ja viisauden Flow’n arvoa on epärehellisyys tieteellisessä työssä. Tiedeorganisaatioiden ulkopuolinen oppineisuus voi parantaa tieteen laatua. (Csikszentmihalyi 2005, 205–207.)

Työn Flow ja vapaa-ajan Flow

Työn Flow on kokemus, jonka ihminen kokee kun työ on hänelle itsestä ohjautuvaa toimintaa (autoteelinen työ). Työn Flow on mahdollinen silloin kun ihmisen identiteettiä ja heidän tavoitteitaan. Työn Flow edellyttää vapautta ja oman vapautensa puolustamista. (Csikszentmihalyi 2005, 207–214.)

Työn Flow: ”Havaitseminen ja ymmärtäminen ovat loppuneet, ja henki liikkuu niin kuin tahtoo” (Ting, kokki, joka kuvaa Flow-kokemusta paloitellessaan härän ruhoa teoksesta Csikszentmihalyi 2005, 281.)

Työn Flow koetaan yleensä alhaisemmalle tasolle kuin se on. Tähän eräänä selityksenä voidaan pitää työhön ja sen tavoitteisiin liitettyjä negatiivisia merkityksiä. Henkilöt, jotka kokevat Työn Flow’ toteuttavat yleensä Flow-toimintoja myös vapaa-aikanaan. (Csikszentmihalyi 2005, 228–232.)

Työn Flow (subjektiivinen vapaus) voidaan saavuttaa yksinkertaisessa suorittavassa työssä ja ankarissa olosuhteissa muuttamalla tehtävät monimuotoista itseä kehittäväksi Flow-kokemuksiksi. Asiantuntijatyössä työn Flow voidaan saavuttaa löytämällä uusia haasteita ja kehittämällä taitojaan niiden ratkaisemiseksi. Tehtävän edellyttämää taitoa kehittyy askel askeleelta tapahtuvalla harjaantumisella. (Csikszentmihalyi 2005, 210–220.)

Vapaa-ajan Flow on Flow-kokemus henkilön vapaa-ajalla mahdollisuus uudistua. Yleensä vapaa-ajan Flow jää saavuttamatta, koska ihmisillä ei ole taitoa järjestää vapaa-ajan toimintojaan Flow-kokemuksen edellyttämällä tavalla. Seurauksena on vapaa-ajan ja elämän tuhlaaminen apatiaan, passiivisuuteen, puuhasteltuun ja vapaa-ajan teollisuuden palveluiden kuluttamiseen. (Csikszentmihalyi 2005, 234–235.)

Ihmisen voi elää Flow-kokemuksia vain jos hän hyväksyy ja ottaa vastuun omasta elämästään ja onnestaan. Työn Flow ja vapaa-ajan Flow vaativat taitoa käyttää aika viisaasti ja iloita työstä. Vapaa-ajan tuotteiden passiivinen kuluttaminen heikentää ihmisen itseä ja siirtää hänen rahansa jollekulle toiselle. (Csikszentmihalyi 2005, 236.)

Ihmissuhteiden Flow

Ihmissuhteiden Flow’n saavuttaminen edellyttää taitoa muuttaa vialliset ihmissuhteiden säännöt vuorovaikutusta rakentaviksi. Ihmissuhteiden perusta on kohdella ihmisiä arvokkaina heidän itsensä vuoksi, ei ihmissuhdemanipulointioppaiden opiskelu. (Csikszentmihalyi 2005, 240–242.)

Parisuhteen Flow’n ja perheen Flow’n syntymiseen pätevät yleiset Flow’n edellytykset. Hyvin toimivassa ryhmässä jokaisen tavoitteet ovat tärkeitä myös toisille. Ryhmän sisällä esiintyy haittatavoitteita jotka on pyrittävä poistamaan keskustelemalla ennen kuin ne rikkovat ryhmän ihmissuhteet. Ryhmän taitojen ja sen kohtaamisen haasteiden tulee olla tasapainossa ja rutiinit olisi kyettävä välttämään uusilla haasteilla. Yhteisön Flow vaatii jatkuvaa ylläpitoa. (Csikszentmihalyi 2005, 253–262 ja 266.)

Lapsen kasvattaminen Flow-ihmiseksi edellyttää konkreettisia mahdollisuuksia ja/tai esimerkin näyttämistä (mm. musisointi, ruoanlaitto, lukeminen, puutarhanhoito, nikkarointi, urheilu). Nuori, jolla ei ole mielekästä tekemistä voivat ajautua hankaluuksiin ja pilata elämänsä. Lapsen kasvattaminen edellyttää kykyä katsoa lasta hyväksyvästi ja tukea hänen itseluottamuksensa ja itsestä ohjautuvan persoonallisuuden muodostumista. (Csikszentmihalyi 2005, 262–265.)

Ystävyyden Flow perustuu yhteiseen toimintaan ja yhteisiin tavoitteisiin ja siitä puutuu parisuhteen Flow’n tai perheen Flow’n velvoitteet. Näennäisesti ystävyyden Flow’ta on rutiininomaisiin ryhmiin järjestäytyneissä ihmissuhteissa joissa henkilön itse ei kehity. (Csikszentmihalyi 2005, 267–268.)

Voimakkain Flow-kokemus on läheisissä ystävyyssuhteissa. Tällöin on kyettävä löytämään yhteisiä haasteita toistensa seurassa ja oppia hänen ainutlaatuista yksilöllisyyttään samalla kun voi tuoda esille omaa yksilöllisyyttään. Tämä vuorovaikutus edellyttää avoimuutta, herkkyyttä ja keskittynyttä tarkkaavaisuutta johon harva viitsii vaivaitua. (Csikszentmihalyi 2005, 270.)

Ystävyyden Flow’on kuuluu mahdollisuus ilmaista tunteitaan ja subjektiivisia kokemuksiaan. Ystävän kanssa voi kertoa niitä vitseja, joista pitää, laulaa, käydä keilaamassa tai tanssia. Ystävän kanssa ihminen voi olla se ihminen, joka sisimmässään on ja kokea itsen vapauden oppia tuntemaan kuka oikeasti on. Ystävyys on mahdollisuutta hullutella joskus. Ystävyys vaatii vaivaa. (Csikszentmihalyi 2005, 271–273.)

Yhteisön Flow’n perusperiaate: ”Paranna itsesi. Silloin maailmassa on yksi hulttio vähemmän” (Carlyle teoksesta (yhteisön muuttaminen paremmaksi perustuu omasta itsestä aloittamiseen teoksesta Csikszentmihalyi 2005, 275.)

Yhteisön Flow tarkoittaa ilon tunteen saavuttamista yhteiskunnallisen toiminnan kautta. Yhteisön arvo tulisi määritellä sen mukaan, miten se kykenee lisäämään jäsentensä itsen kehitystä ja taitoa kokea elämästään Flow’ta. (Csikszentmihalyi 2005, 273–275.)

Yksinäisyyden Flow

Yksinäisyyden Flow on välttämätön vaatimus jakamatonta keskittymistä edellyttävistä tehtävistä ja asiantuntijatehtävien vaatimien tietojen opiskelussa. ihmisen yksinäisyyden pelko perustuu laumaeläimen laumasta saaman suojan evoluution aikana saamaan geneettiseen käyttäytymiseen. Ihmisyhteisöissä lauman jäsenistä osa on väkivaltaisia, epämiellyttäviä tai muutoin haitallisia tai vaarallisia. (Csikszentmihalyi 2005, 237–249.)

Yksinäisyys koetaan ahdistavana puuttuvan itsen eheyden vuoksi. Mikäli itse ei ole vahva, ulkoapäin tulevien ärsykkeiden puuttuminen tuo esiin mielessä olevan hälinän (tietoisuuden haittatavoitteet). Tyypillisesti mielen hälinä peitetään televisiota katsomalla (tarkkaavaisuudelle ei saada vastiketta), huumaavilla aineilla, aikuis- tai hömppäviihteellä ja/tai pakonomaisella käyttäytymisellä. (Csikszentmihalyi 2005, 242–226.)

Yksinäisyyden Flow’n edellytys on kokea yksinäisyys haasteena mutta myös mahdollisuutena saavuttaa tavoitteita, joihin ei ole mahdollista päästä muiden seurassa. Tavoitteiden saavuttamiseen perustuva elämä lisää itsen monimuotoisuutta, kurinalaisuutta ja eheyttä. (Csikszentmihalyi 2005, 252.)

Yksinäisyys on äärimmäinen testi ihmisen itsen eheydestä. Ihminen, joka kykenee keskittymistä vaativiin tehtäviin yksin ollessaan, ei pitkästy koskaan, ja hän elää yksinäisyyden Flow’ta. Tätä kutsutaan luovan elämän elämiseksi. Yksinolosta nauttiminen on välttämätön taito, että voi nauttia elämästä. (Csikszentmihalyi 2005, 246 ja 253.)

Yhteisön Flow

Yhteisön Flow on kulttuurirakennelman tuottama Flow, joka antaa yhteisön jäsenille elämän merkityksen. Yhteisön Flow voi olla rakentava tai elämää tuhoava. (Csikszentmihalyi 2005, 121–128.)

Flow-toiminnot (pelit) ovat peilikuva kulttuurille ja yhteisön Flow’lle. Ero on lähinnä mittakaavassa ja siinä, että pelit valitaan vapaaehtoisesti kun taas yhteisön Flow-toiminnot perustuvat pakottamiseen tai suostutteluun. (Csikszentmihalyi 2005, 121–130.)

Flow-ihminen

Itsestä ohjautuvan persoonallisuuden tärkein piirre on taito havainnoida ympäristö ja löytää uusia toimintatapoja objektiiviseen arvioitiin perustuen. Flow-ihminen kykenee sulkemaan pois toimintaa haittaavat ulkoiset tekijät ja hän on jatkuvasti kiinnostunut maailmasta ja sen ilmiöistä. (Csikszentmihalyi 2005, 143.)

Flow-ihminen on henkilö, joka kykenee säilyttämään tietoisuutensa eheyden vaikeissa ulkoisissa olosuhteissa. Flow-ihminen kokemaan elämän siedettävänä tai iloa sisältäväksi siitäkin huolimatta, että se tavanomaisen käsityksen mukaan on sietämätöntä. Flow-ihminen pystyy löytämään palkitsevaa henkistä toimintaa (leikki, luovuus, mielikuvitus) ja mielekkäitä tavoitteita virikkeiltään ankarassa ympäristössä rakentaakseen ja vahvistaakseen itseään. (Csikszentmihalyi 2005, 139–142.)

Flow-ihminen voi kokea Flow-kokemuksen ulkoisista olosuhteista riippumatta ja hän on tämän johdosta subjektiivisesti (arvionvaraisesti) vapaa. Flow-ihmisen selviytyminen perustuu minäkeskeisyyttä vailla olevaan yksilöllisyyteen tai voimakkaaseen yhteisölliseen tavoitteeseen perustuvaan toimintasuuntautuneisuuteen. Flow-ihmisen motivaatio on itsestä ohjautuvaa. (Csikszentmihalyi 2005, 142–143.)

KATSO MYÖS:
Flow: Flower (kukka)
Flow-tila: flow-putki
Flow-tila: elämän tarkoitus
Flow-tila: ilo
Flow-tila: kehon virtaustila
Flow-tila: mielen virtaustila
Flow-tila: optimaalinen sisäinen kokemus
Flow-tila: sisäinen kasvu
Flow-tila: stressinsieto
Flow-tila: tehtäväkeskeinen persoonallisuus
Flow-tila: vapaa-aika
Flow-tila: virtaustilatoiminto
Flow-tila: yksinolon ilo
Flow-tila: yu (pehmeys)
Virtaustila (Flow-tila)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Csikszentmihalyi, Mihaly. 2005. Flow – elämän virta. Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu. Englanninkielinen alkuteos Flow (1990). Suomentanut Ritva Hellsten. Tallinna: Rasalas Kustannus.