Sieluntappaja (Narsu): klassikkokuvaus: kultainen kotka

Kultainen kotka on kuvaus Narsun (narsistista persoonallisuushäiriötä sairastava henkilö) toiminnan aiheuttamasta sielun tappamisesta. Tarina muistuttaa satua Ruma ankanpoikanen sillä erotuksella, että sadussa Ruma ankanpoikanen lopputulos ei ollut joutsenen kannalta aivan kielteinen.

KULTAINEN KOTKA

"Mies löysi kotkan munan ja laittoin sen kanalaan. Kotkanpoikanen kuoriutui ja varttui kananpoikien kanssa.

Koko elämänsä kotka teki mitä kananpojatkin, kokien olevansa itsekin kananpoika. Se kaapi maata etsien matoja ja hyönteisiä. Se kotkotti ja kaakatti. Se läpytti siipiään ja pyrähteli ilmaan. Niinhän kanapoikien oletetaan lentävän, eikö totta?

Vuodet kuluivat ja kotkasta tuli vanhus. Eräänä päivänä se näki pilvettömällä taivaalla lentävän mahtavan linnun. Lintu liiteli tuulenpyörteissä majesteettisesti, tuskin heilauttaen voimakkaita kultasiipiään.

Vanha kotka katsoi sitä kunnioittaen ja kysyi vierustoveriltaan: 'Mikä perkele tuo on?'

'Se on kotka, lintojen kuningas', tämä sanoi, 'mutta älä sinä pohdi moista. Me olemme erilaisia lintuja.'

Niinpä kotka ei ajatellut enää asiaa. Se kuoli ajatellen olevansa pelkkä takapihan kananpoika." (mukaillen Anthony de Mello: The Song of the Bird (1982) teoksesta McConnell 1995, 5.)

Lapsen sielun kehityksen turvaamiseen voi riittää yksi luotettava, lämmin ja oikeudenmukainen kasvattaja. Lisäksi lasten persoonallisuudet kestävät eri tavoin Narsun aiheuttamaan psyykkistä stressiä. (Välipakka & Lehtosaari 2007, 19.)

Huom. Tämän tekstin ei ole tarkoitus antaa lääketieteellisiä ohjeita tai neuvoja.

PS. Urheilu edellyttää elossa olevaa sielua. Jatketaan harjoituksia, tytöt ja pojat.

KIRJALLISET LÄHTEET:
McConnell, Patty. 1995. Matka vapauteen - alkoholistiperheen aikuisen lapsen työkirja (2. painos). Suomennos Ari Saarto. Helsinki: A-klinikkasäätiö ja Painatuskeskus.
Välipakka, Tuija & Lehtosaari, Arja. 2007. Sata tapaa tappaa sielu – narsismin uhrit kertovat. Jyväskylä: Ajatus-kirjat.